Info-tilaisuus lämpökuorman mallinnuksesta 20.2.2024

Flexensin tehdashankkeen yleisötilaisuudet saivat jatkoa tiistaina 20.2. Ykspihlajan matkustajakodissa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa esiteltiin jäähdytysvesien lämpökuorman mallinnusta. Hankkeessa on parhaillaan menossa YVA-selostusvaihe. 

ELY-keskus on arvioinut, että tehtaan suurin ympäristökuormitus on meriveden lämpeneminen ja tätä koskien haluttiin antaa lisätietoa ja yleisölle mahdollisuus käydä vuoropuhelua ja esittää kysymyksiä. Tilaisuus keräsi hyvin yleisöä, yhteensä noin 20 henkeä, joista osa oli tehdasalueen viereisen Yksipihlajan Asukasyhdistyksen jäseniä ja osa läheisen mökkiyhdistyksen jäseniä. 

Tilaisuudessa kuultiin ensin hankkeen projektijohtaja Jim Häggblomin alustus ja sitten hankkeen ympäristökonstultin Envineerin esitys lämpökuorman mallinnuksesta. Paikalla olivat järjestäjien puolelta myös Flexensin Mikko Jantunen ja Envineeriltä Sanna Suvanto sekä Aada Elshof. 

Tehtaan toiminnasta ei synny varsinaisia prosessijätevesiä vaan ainoastaan puhdasta jäähdytysvettä. Envineer esitti tilaisuudessa yhteenvedon jäähdytysvesien lämpökuorman mallinnuksesta: 

• Jäähdytysveden purkupiste sijaitsee sataman edustalla nykyisen aallonmurtajan kärjessä varsin avoimella paikalla, ja paikan syvyys on noin 10 metriä.  

• Lämpötilavaikutukset rajoittuvat mallinnuksen perusteella Kokkolan sataman edustalle enimmillään 2–3 kilometrin etäisyydelle purkupisteestä sekä Ykspihlajanlahteen. Kuormituksen lämpötilavaikutuksen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi se, että lämpökuormitus vaihtelee kuukausittain sen mukaan, kuinka suuri osa tuotantolaitosten hukkalämmöstä ohjataan mereen.  

• Vaikutusalue on myös yleisesti ottaen laajempi jääpeitekaudella kuin avovesikaudella. Lämpökuormituksen vaikutus on suurimmillaan keväällä ennen jäänlähtöä sekä keskikesän lämpimimpään aikaan. Avovesikaudella sataman edustan virtaukset kuitenkin voimistavat merkittävästi jäähdytysveden sekoittumista ja leviämistä sekä lämpökuormituksen vaimenemista. 

• Purettava jäähdytysvesi voi sekoittua syvyyssuunnassa varsin isoon vesitilavuuteen etenkin talviaikaan. Avovesiaikaan purkupisteen edustan virtaussuunta ja -voimakkuus taas vaihtelee tuulen nopeuden ja suunnan muutosten vaikutuksesta, ja pysyvämpi havaittava lämpökuorman vaikutusalue purkupisteen ympäristössä on varsin pieni. Kesäkuukausina lämmin jäähdytysvesi voi kuitenkin voimistaa sataman edustan lämpötilakerrostuneisuutta. Mallinnuksen perusteella meriveden keskimääräinen pintalämpötila voi nousta keskikesällä 2–3 km2:n alueella sataman edustalla 0.1–0.5 °C ja aivan purkupisteen lähiympäristössä 0.5–2 °C. 

• Jääpeiteaikaan meriveden lämpötila kasvaa sataman edustalla ja Ykspihlajanlahdessa keskimäärin muutaman asteen kymmenyksen ja aivan purkupisteen edustalla mahdollisesti yli 0.5 astetta. Jääpeiteaikana Ykspihlajanlahden vedenvaihtuvuus avomeren suuntaan on melko vähäistä ja lämpökuormituksen vaikutus leviää näin avovesikautta suuremmalle alueelle. 

• Myös lämpökuormituksen vaikutukset jääpeitteeseen ja sen paksuuteen rajoittuvat pääasiassa parin kilometrin etäisyydelle purkupisteestä Ykspihlajanlahden ja sen edustan suuntaan sekä enimmäkseen kevättalven ajalle, jolloin purettavan jäähdytysveden lämpötila alkaa kasvaa. Purkuputken ympärille muodostuu kuitenkin muutaman hehtaarin kokoinen pysyvästi sula alue.